Tammikuun harkat jäivät vähiin, kun kulkupeli sanoi sopimuksen irti. Aloitettiin kuitenkin kevään agilityvalmennukset Tupoksella.
Ilmeisesti ne eivät ole menneet mitenkään erikoisesti, kun ei ole jäänyt mielikuvaa.
Mitään muuta ei tammikuussa sitten tehtykään, normilenkit, jotka ovat lenkittäjälle yhtä tuskaa. Tunski ja Wili meinaavat ottaa keskenään yhteen, ku jotakin mielenkiintosta tulee vastaa. Onneksi taas päästään mettälenkille. Tunski onkin nyt muutaman kerran päässyt ilman valkoisia Rusinan kanssa juoksemaan mettätietä... siis Rusina juoksee ja Tunski kulkee mun perässä varjona, ihan omituista. =D
Tunskin edesottamuksia, mukana sammarit Pinja, Sara ja Welho sekä enkelikoira Wili vanhoissa seikkailuissa
tiistai 8. helmikuuta 2011
maanantai 3. tammikuuta 2011
Paluuta vuoteen 2010 ja tavotteita 2011
Vuodelle 2010 oli asetettu hurjat tavoitteet... tulla fiksuksi koiraksi. Se olikin todella kova tavoite, eikä me taidettu ihan siinä onnistua. Fiksuuntumisessa oli raskaita ylämäkiä ja nopeita alamäkiä. Onneksi löytyi kavereita tuuppimaan meidän matkaa eteenpäin. Varsinkin alkuvuodesta meinasi monesti iteltä usko loppua koko touhuun.
Agilityssä saatiin viime vuonna suoritettua alkeis- ja jatkokurssit. Syksyllä alkoi pientä valoa näkyä. Yhdet epäviralliset kisatkin käytiin... Käpälämäen kunkkukisassa tultiin jopa kolmanneksi ja meinattiin yllättää koko poppoo 24-kepin pujottelussa, Tunski tuli siinä toiseksi.
Haku ja toko eivät edenneet alkua pitemmälle. Tunski oli vallaton ja ohjaajaa laiskotti pahasti.
Vuoden katkaisi heinäkuussa sattunut pieni tapaturma, joka seurauksen kuukausi oltiin toipilaana. Heinäkuussa Tunna sai myös terveenpaperit lonkka- ja kyynärkuvista.
Tavotteita 2011
Agilityssä tavotteena on mahdollisimman itsenäiset estesuoritukset, varsinkin kontakteilla ja kepeillä. Kehittää itseä Tunski ohjaajana. Tavoitteena aloittaa virallinen kisaaminen ja saada "puhtaita" ratasuorituksia. (Ja ihan epävirallisesti pssst.... toiveena nousu 2-luokkaan). Omassa takaraivossa kyllä mörkönä kolkuttaa sitkeästä lause, jonka kuulin kun Tunna oli kolmekuukautinen... ja voihan se olla ihan totta, ettei me kisata...
Hakua ei haudata vielä ja kokeillaan aloittaa tottista, jos vaikka sen BH-kokeen saisi joskus suoritettua.
Yritetään edelleen fiksuuntua, jatketaan harrastamista koiran ja itteni ehdoilla. Löytää yhdessä tekemisen riemu. Mutta tärkeintä on, että kaikki koirat voivat hyvin ja saavat riittävästi toimintaa.
Oikein onnistunutta ja reipasta tätä vuotta kaikille!
Agilityssä saatiin viime vuonna suoritettua alkeis- ja jatkokurssit. Syksyllä alkoi pientä valoa näkyä. Yhdet epäviralliset kisatkin käytiin... Käpälämäen kunkkukisassa tultiin jopa kolmanneksi ja meinattiin yllättää koko poppoo 24-kepin pujottelussa, Tunski tuli siinä toiseksi.
Haku ja toko eivät edenneet alkua pitemmälle. Tunski oli vallaton ja ohjaajaa laiskotti pahasti.
Vuoden katkaisi heinäkuussa sattunut pieni tapaturma, joka seurauksen kuukausi oltiin toipilaana. Heinäkuussa Tunna sai myös terveenpaperit lonkka- ja kyynärkuvista.
Tavotteita 2011
Agilityssä tavotteena on mahdollisimman itsenäiset estesuoritukset, varsinkin kontakteilla ja kepeillä. Kehittää itseä Tunski ohjaajana. Tavoitteena aloittaa virallinen kisaaminen ja saada "puhtaita" ratasuorituksia. (Ja ihan epävirallisesti pssst.... toiveena nousu 2-luokkaan). Omassa takaraivossa kyllä mörkönä kolkuttaa sitkeästä lause, jonka kuulin kun Tunna oli kolmekuukautinen... ja voihan se olla ihan totta, ettei me kisata...
Hakua ei haudata vielä ja kokeillaan aloittaa tottista, jos vaikka sen BH-kokeen saisi joskus suoritettua.
Yritetään edelleen fiksuuntua, jatketaan harrastamista koiran ja itteni ehdoilla. Löytää yhdessä tekemisen riemu. Mutta tärkeintä on, että kaikki koirat voivat hyvin ja saavat riittävästi toimintaa.
Oikein onnistunutta ja reipasta tätä vuotta kaikille!
keskiviikko 22. joulukuuta 2010
torstai 16. joulukuuta 2010
Tunski vierailee sammareiden luona
Mikäs se tuommonen on...
Iik, sehän hyökkää...
Juu, kyllä mää oon poika...
Kumpi nää oot???
Tyttö se on...
"Hei, pikku-bc, paiskataanko tassua..."
Pääsinpä turvaan tänne sohovalle....
Ei ne varmaankaan huomaa etten oo talonväkiä...
Kuvia räpsi varsinaisen kuvauskohteen lomassa äippä ja Riitta
perjantai 10. joulukuuta 2010
Kilpaiässä
Tortain tupostelussa Tunski esitti "kilpakoiraa" ja harkoista lähti kotiin tyytyväinen kaksikko. Liekkö kisaikä tehnyt tehtävänsä. =D
Aluksi yhdellä aidalla ennakoivaa valssia ja pakkovalssia. Irtoamista oli kuulemma havaittavissa... jokunen sentti. Pakkovalssi onnistui kunhan jonkun kaksjalkasen sijottumiset oli kohdilla.
Keppipätkää tehtiin itsenäisesti, ensin ohjaus pujottelun viressä putkeen ja poispäin käännöllä aita. Ihan ok. Sitten pujottelun ohjaus puomin takaa ja putkesta takaakierrolla aidalle, Tunski oikasi vikavälin... mentiin sitten etu palkalla.
Ohjatussa A-aita takahyppynä-putki mentiin kahdella eri tavalla, ohjauskuviot sai suunnitella ite. Ekana menin etusiivekkeen kiertona olisko se ny joku valssin tapanen niisku, jep siihen riitti yks kerta, nätisti paketissa. Toisena menin sitten takasiivekkeen kierto vähän niinku vippaus peruutus valssilla, siinä olin sijottu liian lähelle etusiivekettä ja olin turhan hätänen... siiveke nurin, mutta ei paha, tämäkin sopi. Hiukka tilaa Tunskille ja itelle rauha, niin sekin oli siinä.
Lopuksi mentiin 14 esteen rata kilpailun omaisesti, jossa oli yhistettynä aikasemmat. Lähöstä pakkovalssilla, tunski valu vähän kauas ja seuraavan esteen meni ohi suoraa A:lle, korjaus. Alastulo kontaktilta lähti ennen vapautusta, palautus a:lle. Ohjattu pätkä ja takaakierto aidalle, josta edestä A:lle, upee kontakti. Vauhdilla seuraavat aidat ja ennen keppejä jarrasin... vika tikki... jouduttiin hakemaan ekaväliä. Pujottelu, putki ja poispäin kääntö viimeselle aidalle. Jep, oli siinä hyviä pätkiä ja rimat pysy ylhäällä. Hyvä treeni, parempi mieli. :)
Aluksi yhdellä aidalla ennakoivaa valssia ja pakkovalssia. Irtoamista oli kuulemma havaittavissa... jokunen sentti. Pakkovalssi onnistui kunhan jonkun kaksjalkasen sijottumiset oli kohdilla.
Keppipätkää tehtiin itsenäisesti, ensin ohjaus pujottelun viressä putkeen ja poispäin käännöllä aita. Ihan ok. Sitten pujottelun ohjaus puomin takaa ja putkesta takaakierrolla aidalle, Tunski oikasi vikavälin... mentiin sitten etu palkalla.
Ohjatussa A-aita takahyppynä-putki mentiin kahdella eri tavalla, ohjauskuviot sai suunnitella ite. Ekana menin etusiivekkeen kiertona olisko se ny joku valssin tapanen niisku, jep siihen riitti yks kerta, nätisti paketissa. Toisena menin sitten takasiivekkeen kierto vähän niinku vippaus peruutus valssilla, siinä olin sijottu liian lähelle etusiivekettä ja olin turhan hätänen... siiveke nurin, mutta ei paha, tämäkin sopi. Hiukka tilaa Tunskille ja itelle rauha, niin sekin oli siinä.
Lopuksi mentiin 14 esteen rata kilpailun omaisesti, jossa oli yhistettynä aikasemmat. Lähöstä pakkovalssilla, tunski valu vähän kauas ja seuraavan esteen meni ohi suoraa A:lle, korjaus. Alastulo kontaktilta lähti ennen vapautusta, palautus a:lle. Ohjattu pätkä ja takaakierto aidalle, josta edestä A:lle, upee kontakti. Vauhdilla seuraavat aidat ja ennen keppejä jarrasin... vika tikki... jouduttiin hakemaan ekaväliä. Pujottelu, putki ja poispäin kääntö viimeselle aidalle. Jep, oli siinä hyviä pätkiä ja rimat pysy ylhäällä. Hyvä treeni, parempi mieli. :)
perjantai 3. joulukuuta 2010
Viimeset ennen kisaikää
Viime viikolla agiharkoissa tuskailtiin keppien kanssa, eka väli oli ihan hukassa ja malttiakaan ei ollut. Hiukan oli vaikea aloitusvälikin. Ratapätkällä kepit löytyi kuitenkin hienosti, kun mentiin meille otollisemmasta kulmasta.
Eilen kokeiltiin mitenkä A:lla ja puomilla kontaktit pysyy. Ensin oli etenemistä ja nopeaa vapautusta putkeen. Alussa vapautin liian hitaasti, jolloin Tunski kääntyi mua kohti. Nopeammalla vapautuksella Tunski alkoi hakeutua putkeenkin ihan kelpolailla.
Sitten oli puomilla vedätystä ja persjättö. Tunski tuli kontaktilta suoraa läpi ja vauhdilla. Palattiin suosiolla vähän asioissa taaksepäin, selvä pysähtyminen ja sen jälkeen meikäläisen puolen vaihto. Alkoi muutenkin valumaan kontaktilta ennen lupaa, krääh.
Lopun ratapätkäkin oli yhtä räpiköimistä, Tunskilla tuntui olevan hirvee kiirre ja meikäläinen... juu, oli pihalla... siis katse esteisiin, turhaa sitomista taas kun pitää tuijottaa koiraa.
Just... ja kisaikäkin sitten saavutetaan viikonloppuna. On tää aika vaan hurahtanut. Onneksi kisoihin ei ole vielä mitään kiirusta, katellaan niitä sitten ensvuonna, siihenhän on niin rutkasti aikaa. ;)
Eilen kokeiltiin mitenkä A:lla ja puomilla kontaktit pysyy. Ensin oli etenemistä ja nopeaa vapautusta putkeen. Alussa vapautin liian hitaasti, jolloin Tunski kääntyi mua kohti. Nopeammalla vapautuksella Tunski alkoi hakeutua putkeenkin ihan kelpolailla.
Sitten oli puomilla vedätystä ja persjättö. Tunski tuli kontaktilta suoraa läpi ja vauhdilla. Palattiin suosiolla vähän asioissa taaksepäin, selvä pysähtyminen ja sen jälkeen meikäläisen puolen vaihto. Alkoi muutenkin valumaan kontaktilta ennen lupaa, krääh.
Lopun ratapätkäkin oli yhtä räpiköimistä, Tunskilla tuntui olevan hirvee kiirre ja meikäläinen... juu, oli pihalla... siis katse esteisiin, turhaa sitomista taas kun pitää tuijottaa koiraa.
Just... ja kisaikäkin sitten saavutetaan viikonloppuna. On tää aika vaan hurahtanut. Onneksi kisoihin ei ole vielä mitään kiirusta, katellaan niitä sitten ensvuonna, siihenhän on niin rutkasti aikaa. ;)
perjantai 19. marraskuuta 2010
Torstain Tupostelua - makeaa baanatusta
Tunnin aluksi saatiin maistaa miltä edellisen ryhmän hyppyvalio suklaat maistuvat ja hyvältä maistuivat.
Treenin teemana oli baanatusta ja irtoamista. Ja sitten baanalle, suoraa aita-aita-rengas-mutkapuki, josta vedättämällä takaisin päin aita-aita-aita. Sitten alettiin vähän säätämään, harjoiteltiin yhdellä hypyllä "jonka nimeä en muita", sylkkäriä... Jonka jälkeen ne lisättiin baanatuspätkään. Tunski ei irronnut tarpeeksi ajoissa putkeen, mun oli juostava lujaa ja taakse ei passannut vilkuilla yhtään, oli luotettava ett kyllä tunski sieltä tulee, tulihan se vauhdilla ja minä olin auttamattoman hidas... Ei ehkä vielä kokeiltas moista ohjausta kisoissa. "Läksyksi" putkeen irtoamista.
Pujotteluakin harjoiteltiin, mutta lähestymiskulma oli tunskille vielä liian vaikea. Pujottelu on nyt meillä muutenkin atomeina, joten tyydyin ottamaan suoraa palkalle. Pakko kai etsiä tuikku takapellolle ja kaivaa kepit hangesta, kepit kun oli kesällä jo niin hyvällä mallilla.
Mutta kyllä meille tuli hyviä onnistumisiakin, kerta yrittämällä saatiin pakettiin sylkkäri ja takaakierto-valssi pätkät. Ja lopun baanatuspätkällä hieno kääntyminen aidalta takaisin siivekkeen vierestä ohi putki ansojen, vaikka olin ite todella kaukana jäljessä... :)
Jep, hyvä suklaa - parempi treeni.
Treenin teemana oli baanatusta ja irtoamista. Ja sitten baanalle, suoraa aita-aita-rengas-mutkapuki, josta vedättämällä takaisin päin aita-aita-aita. Sitten alettiin vähän säätämään, harjoiteltiin yhdellä hypyllä "jonka nimeä en muita", sylkkäriä... Jonka jälkeen ne lisättiin baanatuspätkään. Tunski ei irronnut tarpeeksi ajoissa putkeen, mun oli juostava lujaa ja taakse ei passannut vilkuilla yhtään, oli luotettava ett kyllä tunski sieltä tulee, tulihan se vauhdilla ja minä olin auttamattoman hidas... Ei ehkä vielä kokeiltas moista ohjausta kisoissa. "Läksyksi" putkeen irtoamista.
Pujotteluakin harjoiteltiin, mutta lähestymiskulma oli tunskille vielä liian vaikea. Pujottelu on nyt meillä muutenkin atomeina, joten tyydyin ottamaan suoraa palkalle. Pakko kai etsiä tuikku takapellolle ja kaivaa kepit hangesta, kepit kun oli kesällä jo niin hyvällä mallilla.
Mutta kyllä meille tuli hyviä onnistumisiakin, kerta yrittämällä saatiin pakettiin sylkkäri ja takaakierto-valssi pätkät. Ja lopun baanatuspätkällä hieno kääntyminen aidalta takaisin siivekkeen vierestä ohi putki ansojen, vaikka olin ite todella kaukana jäljessä... :)
Jep, hyvä suklaa - parempi treeni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)