Lauantaina oli väliin jääneet kontaktiharjotukset. Palattiin ihan perustreeniin ja se olikin paikallaan, kun tuntui, että tauon aikana kaikki oli unohtunut.
Etupalkalla A:ta ja puomia. A näytti olevan kunnossa, just niin näytti... Puomilla se sitten paljastui ja keinulla siitä tuli sitten jo todellisuutta.
Tunski ei hahmottanut pysähyspaikkaa, kääntyi minuun... ja mistä se oikeesti pysähtyy, paikasta, käskystä, katseesta, liikkeestä... Jep, jep, Tunski pysähtyy, kun meikäläinen pysähtyy. Pysyy kontaktilla hytkyissä, mutta tasaisessa liikkeessä sekin valuu. Liikkeessä vaati kontaktille lisäksi paikka-käskyn, siitäkin olis hyvä päästä pois, ettei Tunski jää siihen kiinni.
Olipas todella hyödyllinen tunti jälleen kerran.
Tunskin edesottamuksia, mukana sammarit Pinja, Sara ja Welho sekä enkelikoira Wili vanhoissa seikkailuissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti