Loka-marraskuun vaihteessa se alkoi, ensin muutama huomaamaton köh ja lopuksi jo köhistiin ja puhkuttiin jalatkin alta. Sen verran siinä meikäläinen säikähti, että tutkimuksissa käytiin. Saralta otettiin verinäyte ja röngenkuvat. Onneksi niistä ei löytynyt mitään hälyttävää. Saralle ja Tunnalle kuitenkin antibiootikuuri. Tältä erää köhinät on nyt köhisty ja pystyssä pysytty. Pinja on onneksi pysynyt koko ajan oireettomana.
Tunski oli ilmotettu Pietarsaaren ja OKK marraskuun agikisoihin, eipä sitten menty, ei. Myös joulukuun KASin kisat jäi väliin varoajan takia. Ihan varmasti Tunna olis noussut ainakin sinne kakkosiin. Saran agilityjatkokin meni sitten osittain köhistessä, Sara kotona ja moppe-mielikuvakoira joutui kurssille sen tilalle.
Ja mitäs tälle vuodelle oli tavotteita tai toiveita... Tänne ei ollut kirjattu mitään, mutta Wili oli jotakin toiveita tehnyt; "Tälle vuodelle en taida tavotteita asetella, jos jonku kerran näytelmissä kävis yllättämässä. Tunski kai jatkaa agia, jospa se vähän sais malttia tekemiseen ja sais äipän koulittua niin että sais pari nollaa ja nousis kakkosiin, niin pysys ees mun tahdissa. Muuten nautimma olosta ja toivomma että terveenä saadaan olla edelleen." Niinpä, mitä tuohon sanoisi... ei mennyt toiveiden mukaan tämä vuosi. Wili kerkesi vuoden alussa pari näytelmää käydä hyvällä menestyksellä. Valitettavasti terveyttä ei meille suotu, iso ikävä Jäbää edelleen. ;(
Jospa ensi vuosi kääntäisi tähdet hiukan parempaan asentoon.
Hyvää pikkujoulun ja itsenäisyyspäivän aikaa kuitenkin kaikille!
Tunskin edesottamuksia, mukana sammarit Pinja, Sara ja Welho sekä enkelikoira Wili vanhoissa seikkailuissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti