Tunski pääsi luikahtamaan mustaltalistalta ruskeiden joukkoon ja sai osallistumisoikeuden kevätagiin. Viikonlopun kouluttajana oli Mari Kalpas. Aiheena taisi olla vähän niin kuin tekniikkaa jarruilla.
Lauantain pari tuntia meni meidän osalta enempi puhuttelussa ja ilta menikin puheita pureskellessa. Tunskin ja mun ongelmat tuli heti kättelyssä esiin, kun on hermokimppu ohjaaja ja sähikäinen koira, niin ei tuu ku sähellystä. Tunski on ihan kiinni esteissä ja mun liikkeessä, eikä pysy paikallaolossa lähdössä eikä kontakteilla. Meidän meno ei tiennyt muuta kuin ongelmia ja kun tunna ei keskity, niin rimat koliseen. Lopulta Tunskin kanssa otettiin muutamaa estettä palkalla. Siis ohjataan linjoja, eikä niitä esteitä.
Sunnuntaina jatkettiin samalla kaavalla Tunskin kanssa. Kun lähdön (pidettiin kiinni) ja omat liikkeet sai rauhotettua, Tunskikin malttoi tehdä asiat huolellisemmin. Siis koira suorittaa annettua tehtävää, eikä pelkkää estettä hullunkiilto silmissä. Menee Tunski nytkin mielellään agia, mutta Tunskilta ja multa kuulemma puuttuu joku yhteys. Tunna ei tee agia mulle, ja sehän on kyllä huomattu...
Paljon jäi pureskeltavaa ja kotiläksyjä. Kontatit ja paikallaolo varmoiksi, niin kaikki helpottuu. Oman ajatusmaailman ja liikkumisen muuttaminen taitaakin olla sitten vaikeampaa. Mielenkiintoinen ja antoisa viikonloppu. Lopussa, kun alkujärkytys oli menny ohi, Tunnasta löytyi ihan hieno koira ja sen sukukin käytiin kouluttajan kanssa läpi. =D
Kiitos Tiinoille valmennusviikonlopun järkkäilystä. Odotetaan innolla seuraavaa. :)
Tunskin edesottamuksia, mukana sammarit Pinja, Sara ja Welho sekä enkelikoira Wili vanhoissa seikkailuissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti