Aatonaattona oli viimeinen pentuagilityn kurssipäivä. Paikalla meitä olikin vain kolme koirakkoa, muut taisivat jännittää kotona jo pukin tuloa. Otettiin yksittäin keppejä ja puomia. Ei hassumpaa. Mentiin suoraa ja siinä palattiin kiltisti makupalakippoon. Mentiin vähän kimurantti pätkiä... ja johan oli menoa... Kun Kille-Killeri ei ollut paikalla, puhkesi kiltistä Tunskista oikea pikku-Killeri. Se lämpeni, haukku, näkki, leikki kissahiirtä... Ei tainnut ohjaaja oikein saada pikkupirua hallintaa... viimenen pätkä meni jo täysin tahtojen taisteluksi ja tunski sai lopettaa ilman palkkaa.
Joko sillä mukamasti alkaa murkkuikä? "-otan osaa"
Tunskin edesottamuksia, mukana sammarit Pinja, Sara ja Welho sekä enkelikoira Wili vanhoissa seikkailuissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti