Tunski Elinan yksityistunnilla

Tunskin kanssa ajeltiin perjantaina Turunseudulle. Maskusta saatiin Ronja ja Konsta oppaaksi, ja ajeltiin niiden perässä hallille. Tunnalle ja Ronjalle oli varattu yksityistunti Elina Jänesniemeltä. Meillä ei ollut mitään sovittua aihetta, katsottiin ratapätkällä mihinkä tartutaan. Ronja ja Janne meni ensin, Tunna kehitteli kentän reunalla kierroksia.

Lähtöön jättö tarpeeksi kauas, pari-kolme askelta ennen ekaa hyppyä. Ensimmäiset ongelmat tuli jo neloshypyllä, se kolisi ja paljasti yhden meidän ongelmista. Rimojen tiputtamiseen puututtava, esteen itsenäinen suorittaminen.

Tunna on herkkä ohjaukseen, ohjauksen ajoitus. Etutassut maassa, valmis ottamaan seuraavan ohjauksen vastaan. Riittävän pitkälle saattaminen, siivekettä kohti.

Kasihypylle takaaleikkaus poispäin käännöksellä (tai jotakin semmosta), elikkä Tunnan olis pitänyt irrota kiertään ulommainen siiveke. Palattiin alkeisperusjuttuihin, mitä me ei oo kyllä koskaan tehtykään, itsenäinen esteen tarjoaminen. Tunna joutui tosissaan miettiin mitä siltä vaadittiin.

 Videolta poimittu, takaaleikkaus

Videolta pomittu, esteen tarjoaminen

Kotiläksyksi: 
- itsenäistä esteen tarjoamista eri etäisyydeltä ja paikoista.
- takaaleikkausta.

Lauantaina käytiin sitten Konstan ja Ronjan hallilla kokeileen oppeja. Hyvin Tunna jo alkoi tarjoamaan estettä ja saatiin onnistuneita suorituksia takaleikkauksessa.

Illalla Tunski oli väsynyt, sen piti vähän kiukutella Ronjalle ja Konstalle. Muuten Tunna oli hyvin koko reissun ajan. Mukava ja antoisa viikonloppu. Pakkanen paukkui Maskussa -27 asteessa.

Leppoisaa Joulua 2012

Hyvää ja Leppoisaa Joulun Aikaa kaikille!

Ja Onnelista Uutta Vuotta 2013!

-merja&Tunna, Pinja ja Sara-

Saralle Jatkokurssin päästötodistus

Saran agilityn jatko2 kurssin viimeinen tunti oli eilen. Sara joutui muutaman tunnin jättämään väliin köhän takia, mutta pysyttiin me kutakuinkin muiden mukana. Paljon pitää vielä saaha toistoja ja estevarmuutta.

Viimeisellä tunnilla etsittiin vauhia ja kateltiin laukan pituuksia, täyttä vauhtia ei vielä arvannut kukaan mennä. Saralla putket on vielä hiukan hirveitä ja taitaa ohjaajakin olla opettanut sen yks puoliseksi, vasemmalta putkiin voi mennä, mutta oikealta puolen niihin ei arvaa mennä. =D

Loppukokeena oli 18 esteen rata, radalta löytyi hyppyjä, putkia (6 kertaa), rengas ja A. Putkilla Sara sai nakit ja parilla putkella hiukan piti empiä ennen sisään menoa, mutta loppukoe saatiin läpi hyvillä mielin. :)

Ensi vuonna katsellaa uusia jatkoja Saran kanssa.

ps. Joulutaolla Tunski on kontaktikurssilla Activella Anna Kilpiän opissa. Lauantaina Tunski oli ihan pihalla ja kontaktitekeminen aivan hukassa, ei tiennyt yhtään mitä siltä vaadittiin. On se jo niin hyvin sisäistänyt mun liikkeestä toimimisen, suullisia käskyjä se ei ymmärrä. Kotona ollaan nyt tuijoteltu tarkettia ja leluja katseen pitämiseksi eteen päin.

Voihan KÖH - ei mennyt tämä vuosi putkeen

Loka-marraskuun vaihteessa se alkoi, ensin muutama huomaamaton köh ja lopuksi jo köhistiin ja puhkuttiin jalatkin alta. Sen verran siinä meikäläinen säikähti, että tutkimuksissa käytiin. Saralta otettiin verinäyte ja röngenkuvat. Onneksi niistä ei löytynyt mitään hälyttävää. Saralle ja Tunnalle kuitenkin antibiootikuuri.  Tältä erää köhinät on nyt köhisty ja pystyssä pysytty. Pinja on onneksi pysynyt koko ajan oireettomana.

Tunski oli ilmotettu Pietarsaaren ja OKK marraskuun agikisoihin, eipä sitten menty, ei. Myös joulukuun KASin kisat jäi väliin varoajan takia. Ihan varmasti Tunna olis noussut ainakin sinne kakkosiin. Saran agilityjatkokin meni sitten osittain köhistessä, Sara kotona ja moppe-mielikuvakoira joutui kurssille sen tilalle.

Ja mitäs tälle vuodelle oli tavotteita tai toiveita... Tänne ei ollut kirjattu mitään, mutta Wili oli jotakin toiveita tehnyt; "Tälle vuodelle en taida tavotteita asetella, jos jonku kerran näytelmissä kävis yllättämässä. Tunski kai jatkaa agia, jospa se vähän sais malttia tekemiseen ja sais äipän koulittua niin että sais pari nollaa ja nousis kakkosiin, niin pysys ees mun tahdissa. Muuten nautimma olosta ja toivomma että terveenä saadaan olla edelleen." Niinpä, mitä tuohon sanoisi... ei mennyt toiveiden mukaan tämä vuosi. Wili kerkesi vuoden alussa pari näytelmää käydä hyvällä menestyksellä. Valitettavasti terveyttä ei meille suotu, iso ikävä Jäbää edelleen. ;(

Jospa ensi vuosi kääntäisi tähdet hiukan parempaan asentoon.

Hyvää pikkujoulun ja itsenäisyyspäivän aikaa kuitenkin kaikille!

Sara - agilityn jatko2 kurssilainen, eka tunti

Sara kävi välillä kotonaan juoksulomalla. Seinäjoen nättelystä kävi sen aikana hakemassa jonkun ERI tulevaisuutta varten ja aloitteli rollaattorivedot muiden valkoisten kanssa. Takaisin se palasi hiukan rauhallisemmalla mielentilalla. :)

Eilen Sara pääsi ensimmäistä kertaa oikealle agilitytunnille ja aloittikin heti jatko2-kurssilla. Onhan Sara mennyt lähes joka esteen ainakin kerran. Tosin taisi kurssi saada kyllä uuden nimenkin jatko1&2.

Tunnin aluksi jokainen kävi esitteleen taitonsa kahdella mutkaputkella, renkaalla ja aidalla (ei ihan makseja kummatkaan). Palkattiin joka välissä. Mustamutkaputki meinasi tuottaa Saralle pään vaivaa, hiukan meni aikaa ennen kuin sen läpi uskallettiin. Toinen mutkaputki meni jo paljon paremmin vaikka siinä oli A vieressä kiusana. Rengas löytyi toisella kerralla ja aita meni loistavasti.

Sitten hinkattiin puomia ja A:ta. Puomia Sara on mennyt aikaisemmin vain pari kertaa hihnassa. Iloisesti se sitä kuitenkin vapaanakin juoksi. Puomilla tehtiin pysäytyskontaktia, ja muutama todella hyvä puomisuoritus saatiin aikaa, hieman kontaktilla pysyminen vaatii vielä työstöä.

A:lla mentiin sitte juoksukontaktilla, vaikka vähän mua arvelutti, kun kotonahan se on pikkasen harjoitellut tuota kontaktilla nillottamista. Noh, me sitten kokeiltiin juoksua ja se toimi aivan loistavasti. Toistoja tehtiin todella monta ja yks ainut pomppualastulo, muut todella nättejä. Harjalla kuulemma pientä hidastusta, mutta sekin parani koko ajan.

Lopuksi mentiin seitsemän esteen pätkä: aita-puomi-aita-aita-aita-rengas-mutkaputki. Kaikki kurssilaiset olivat pätkällä vähän vallattomia, Sarakin meinasi heti lähdöstä etsiytyä keinulle ja ennen rengasta kerettiin käydä puomikin uudestaan. Taisi kuski olettaa hiukan liikaa, eikä muistanut viedä Saraa kunnolla seuraavalle esteelle.

Kivaa oli, mielenkiinnolla odotellaan jatkoa. :)

Kuva R.Tuomaala, Sara seuran möllikisoissa

ps. Tunskikin treenailee agilitya kerta viikkoon edelleen Minnan Koirakoulussa.

Lunta ja vanhoja filmejä

Eilen satoi ensilumet näillekin seuduille. Ja päätin jättää torstain treenit väliin. Vanhuus varmaankin tullut, kun ei kesärenkailla viittinyt lähtä pitempää matkaa urheileen.

Iltaa istuttiin sitten kotona ja hyvin palvellut kannettavakin sai herätä henkiin. Sen sisuksista löytyikin mukavia muistoja, videonpätkiä Wilin muutamista agilitykisoista sekä Wilin ja Pinjan luonnetestistä. Joskus olin näköjään saanut nuo nauhakasetit purettua koneellekin. Voi nuoruutta. *huokaus*. :)

Laitoin agipätkät Lupalaan.

Snoukkarit rata-ajossa, rapa roiskuu

Sateisessa syyssäässä vietettiin Snowmist kennelin syyspäivää 13.10.2012 Vehkamaan moottoriurheiluradalla. Tällä kertaa radalla ei nähty hevosvoimia, radan valloitti koiravoimat.

 Reet oli kesäkelin mukaisesti mummomallia...

 

ja sporttimallia.

Radalla nähtiin kovaa kisailua...

 

Kuva: Eija Ruotsalainen 

Kuva: Eija Ruotsalainen  

ja mutkissa kiilattiin kilpakumppaneita.

Kilpa-ajojen jälkeen seurusteltiin...

 Kuva: Matti Häggblom

ja kota kutsui makkaran ja lättyjen pariin. 

Huom. valkoisessa laumassa on yksi mustakin. :)

 Kuva: Matti Häggblom

 Kuva: Matti Häggblom

Pinjakin oli tällä kertaa paikalla tapahtumassa.
Mukavaa ja hymyä piisasi vaikkei aurinko paistanut. :)

 

Kuva: Matti Häggblom