tiistai 22. joulukuuta 2009

Iloista Joulun aikaa



Iloista Joulun aikaa ja Onnellista vilskettä Uudelle Vuodelle 2010!
toivoopi Merja & Tunski, Wili ja Pinja

torstai 17. joulukuuta 2009

Pakkasta pitelee

Keskiviikon viimeinen pentuagi siirtyi viikolla, kun pakkanen paukkui kahdessakymmenessä. Ulkona on käyty vain pistäytymällä, tarttis saada pikkumiehelle uusi takki, kun meinaa olla kasvanut lainatakista ulos. Tunski on nauttinut lumessa telmimisestä ja juoksuttanut välillä Wiliä ja välillä leikitty Ropin kanssa, eipä pakkanen haittaa menijöitä. Opiskelut on kyllä olleet jäässä.

Tunski 6kk, korkeus n. 52cm, paino n.  18kg

Lunta... kivaa

Pikkupakkaspoika

Poijaat


maanantai 14. joulukuuta 2009

Hakua - maalimiehiä ja lenkkeilijöitä

Aika: lauantai 12.12.2009 klo 12.30-14.15, Tunski viimeisenä
Sää: nolla keli, pilvessä, ei tuulta, varvikossa hitunen uutta lunta
Paikka: "Vihreämökki"
Metsä: selkeä mänty- ja kuusimetsä, erittäin kumpuileva (isoa ja pientä kumpareita).

Kun ei tuullut, niin päädyin ottamaan samanlailla kuin viimeksi lähtömielikuvalla. Maalimiehet n. 50 metriin. Kun maalimiehet lähti ja tunski vietiin lähtöpaikalta keskilinjan alkuun, pikkumies ei meinannut odotellessa pysyä nahoissaan. Vasemmalla puolella meni nopesti suoraan maalimiehen luo. Oikealle puolen ei meinannut lähtiä, lähti hitaasti ja pysähtyi kumpareenpäälle katsomaan keskilinjalle, sai hajun ja reippaasti maalimiehen tykö.

Samalla tavalla otettiin kaksi seuraavaa. Vasen ukko löytyi jälleen helposti. Oikealla lähti taas hitaasti, mutta varmemmin kuin edellisellä kerralla, puolessa välissä se huomasi takalinjalla koiran ja lenkittäjän... lähti kuitenkin kutsusta tulemaan keskilinjalle, mutta kun me huudettiin sitä isommasti, Tunski taisi ajatella, että hetkonen, nyt tässä on jotakin erikoista ja kääntyi takasin ja tietty vouvou-haukulla. Noh, palas se kuitenkin takaisin keskilinjalle. Odotettiin, että lenkkeilijät häipyivät maalimiehen takaa ja uus lähetys pienellä ääni avulla. Kumpareen päällä taas vähän empi, mutta hajun saatua nopeasti maalimiehen luo.

Häiriö takia otettiin sitten viideskin maalimies vasemmalle, nyt haamuna (tosin taisipa olla niin, ettei polven korkunen tunski sitä nähnyt). Lähes suoralla pistolla, lopussa hieman joutui hakemaan. Hieno päivä.

Paparatsikin oli metsässä. Tunski sai lainata ja kokeilla eka kerran liivejäkin. :)

torstai 10. joulukuuta 2009

Pentuagia kolmosluokan pätkillä

Keppejä, putkia, puomia ja pätkiä. Takaaleikkauksia, valsseja, puolivalseja, saksalaista... pentuhan menee samoja harkkoja, kuin wili. :)

Keppejä yksittäin ja yhden aidan takaa. Pentu oli kasvanut ja verkkojen yli pääsi muutaman kerran livahtamaan, takaisin hihnaan ja löytyhän se kuja. Aidalta lähetyksessä meinasi kiertää keppien väärälle puolen.

Pentupuomilla alastuloa hihnassa, pysähdys ja eteen kipolle. Kääntyi katsomaan pysähtyessä, josko välipalkkaa, lopussa katse pysyi eteen.
Puomille odotellessa harjoiteltiin mutkaputkella takaaleikkausta, meidän parivaljakko oli kyllä ihan pihalla... Tunski ei mennyt putkeen ulkopuolelta ohjattaessa. Otettiin sitten vain putkea sisäpuolelta molempiin suuntiin, ilman leikkauksia.

Eka pätkä, jättö aidan taakse, toka aidalla ennakoiva käännös putkelle, pakkovalssilla aidan yli ja tiukalla kurvilla pari aitaa. Hienosti.
Toinen pätkä, jättö parin aidan taakse, kolmannella aidalla siivekkeen kierto ja putkeen, putkelta tiukasti aidalle, sen kierto ja loppusuora. Putken jälkeen äipällä oli kiirus ja aidan kiertossa Tunski meinasi kääntyä liian aikasin, muuten ei hassumpaa.

Lopuksia mentiin wilille tuttu kuvio viime torstailta. Mutkaputkeen, aidalle veto, saksalaisella (kipolle) kääntö  renkaalle. Wau.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Itsenäisyyspäivän hakua

Tunski kävi itsenäisyyspäivää viettämässä hakumetsässä. Sille otettiin neljä maalimiestä. Ekat kaksi maalimiestä lähti linjalta niin että tunski näki lähdön, ensimmäisestä miehestä tunski meni ohi ja lähti hakemaan pitkällä kaarroksella, ei hevin luovuttanut, lopulta palas takaisin keskilinjalle ja uudesta lähetyksestä ukko löytyi. Toisen puolen ukko ei tuottanut mitään vaikeuksia, suoraan maalimiehen tykö. Kolmas oli ääniavulla, suoraan meni. Viimeinen oli pakeneva, ja pikkumies haki innolla ukon pois metsästä.

Esineruutua yritettiin nyt ekakerran, joo, kyllähän se esineen luo menee, mutta lähtee touhuamaan sen kanssa omiaan. Pitkä savotta vielä edessä.

"Lisäys 8.12.2009, harkkaolosuhteet"
Aika: 6.12.2009 klo 10-13, Tunski eka koira
Sää: Kevyttä lunta vähän varvikon päällä, nolla keli, pilvessä, ei tuulta, tuulenvire?
Paikka: Lentokentäntie
Metsä: selkeä, kumpuileva kuivakangasmetsä. Vasen puoli hakattu, pikkupuuryhmiä.

Illalla käytiin maneesilla katsomassa agilitytreenejä. Tunski otti mutkaputkea muutaman kerran. Teki vaikka häiriö oli kova. Monnin kanssa ottivat lopuksi leikit jäähdyttelylenkillä.

Tunski 6kk

perjantai 4. joulukuuta 2009

Puoli vuotta

Tunski täyttää tänään 6 kuukautta, puolivuotias riiviö. Mihinkä se aika oikein vilistää niin nopeasti???

Pitäis ottaa tuosta sankarista kuviakin... joskus päivän näöllä. :)

torstai 3. joulukuuta 2009

Pentuagia - silmät ummessa

Mentiin keppejä kahdella kipolla, kepeiltä putkeen ja aidalta avokulmasta kepeille. Pennut ovat hyviä. Otettiin eteen irtoamista aita, aita-aita ja lopuksi putki-aita-aita, Tunski katteli viimeisessä pätkässä vähän taakse, mutta eteni kuitenkin.

Ohjausharkkana mentiin ensin kimuranttia aita-aita-mutkaputki (oli muuten puomin alla) ja toisella kertaa jatkettiin vielä valsilla aita ja viereinen aita... putkeen pitäisi muistaa viedä tarkasti... ja myöhässä putkelta käännössä... ja Tunski haukkui tietty ohjaajan. Se lämpeni jo edellisen koirakon aikana.

Toisessa ohjausharkassa oli mutka putki, josta persjättö ja takaaleikkaus aidan kipolle. Jep, tunski teki vauhdilla ja hienosti, mutta äippä konttasi perjätön ihan ihmeellisesti. Nyt on tönkkökäsi, semmonen taskussa pidettävä (tais kyllä tulla nukkuessa).

Tunnin lopuksi samaisilla esteillä mutkaputki, valsilla aidan takaakierto ja valsilla takaisin putkeen. Siinä sentään pysyttiin pystyssä. Tunski teki hyvin takaakierron.

Välillä me ummistettiin silmät, kun toinen bc sai "koulutusta". Tunski oli siinä kohti kyllä kilttiä poikaa, ja viihtyi kummasti tiiviisti jalkojen juurella.

Tunski oli tunnin todella innokkaana. Malttoi kuitenkin odottaa nätisti paikallakin hihnannokassa, kun tutustuttiin ohjauspätkiin. Se oli uusi kokemus.